lauantai 6. lokakuuta 2012

Kynttilän valoa ja mielen lämpöä

HUURRE-TUIKKULASIT
 
Kun illat ja aamut hämärtyvät on sytytettävä kynttilöitä! Minä teen niin joka ilta ja aamu. Aamupalapöydässä palaa joka aamu kaksi kynttilää joiden leimussa on ihana levätä mieltään hetki ennen töihin lähtöä.
 
Viikko sitten kokeilin jotakin uutta meinaan huurteisten tuikkukippojen tekoa. Starkin alennuskorista poimin jokin aika sitten tuon spray huurremaalin mukaan ja mennessäni ystäväni luokse vein mukanani vähän sopivia laseja, kumilenksuja ja huurremaalin. Tiesin etttä innostuisimme... Tämä oli nopsaa ja vaivatonta askartelua...
 
TÄSSÄPÄ KUVIA ja pienet ohjeet.
 
Tarvitset: lasikippoja, huurremaalia, kumilenksuja, maalarinteippiä tai kontaktimuovia
 
 
Tässä eka kokeilu. Lasin päälle aseteltu ristiin kumilenksuja jonka päälle suihkutettu huurremaalia pari kerrosta. 
 
 
 

 
 
Tässä kokeilu maalarinteipillä. Toimi ihan hyvin.

 
 
Ja tekstiä, minä kirjoitin LOVE, ystäväni HOPE. Hänen tuikusta tuli mun mielestä kyllä hienompi kun valo näkyi selkeämmin tekstin kohdalta, toki niin maalia kuluu enempi. Lähempää kuvaa siitä ei nyt ole kun akku mokoma loppui... Meillä ei sattunut oleen kontaktimuovia, sitä tekee mieli kokeilla jokin päivä niin, että tekee enempi kuvioita. Katsotaan!

 
 
 
 
 
Tämä on mielestäni ihana lahjaidea. Tekstin siirrosta kiinnostuin myös, meillä on kaunis vanha kirkas viinipullo jota on käytetty nyt ns. vesikannuna, tekisi siihen mieli tehdä jokin teksti,...hmm. Katsotaan.
 
Tunnelmallisia iltoja kynttilän valossa. Muistetaan myös vahtia niitä!
 
T.Rina


perjantai 5. lokakuuta 2012

KEPISTÄ ASIAA

Twinkle twinkle little star - KEPPITÄHTIÄ!

Metsässä huomaan joskus olevani kuin lapsi...oi, ihana keppi! SIIS, AIVAN IHANA KEPPI! (Jos et ole koskaan löytänyt ihanaa keppiä niin nyt mars metsään ja löydä omasi! ;-)

Minua viehättävät kuluneet kepit, samanaikaisesti niiden ryhdikkyys ja loiva kaarevuus.. samalla niistä löytyy siis selkärankaa ja joustavuutta, niin kuin meistä ihmisistäkin pitäisi....Monesti olen ajatellutkin meitä ihmisiä puina, kuinka tarvitsemme juuret "pysyäksemme pystyssä".... Jokaisessa meissä kypsyy jokin oma ainutlaatuinen hedelmä... ja jokainen meistä kokee elämän vuodenaikoja kun menetämme jotakin kuin syksyn puu lehtensä, selviämme (!) läpi karujen talvien ja kun ravitsemme ja annamme aikaa itsellemme, saamme löytää myös kasvua, kevään ihmeellisen vehreyden ja kesän kukinnat.... Niin, ehkä meistä löytyy myös oma siitepölymme joihin toivottavasti toiset eivät ole allergisoituneet...;-)

Puihin liittyen muistuu mieleeni mieheni oiva ohjeistus jäsentämään sinkoilevaa puhettani jossa hän ei tahdo aina pysyä kärryillä: niin, Rina, asioilla on ensin ne juuret, sitten runko, sitten oksat, sitten lehdet...kun minä hypin onnellisesti juurista lehtiin ja sitten runkoon ja sitten.. hän ei pysy enää mukana. En ole kuitenkaan oppinut! Mutta tuollainen mielikuva auttaa minua silti heti - tai sitten vain kuvittelen niin kun pidän kuvasta...onhan puilla niinkuin ihmisilläkin jokin kasvusuunta....
Tällä viikolla olen kyllä muuten saanut myös ymmärtää itseäni enempi, ihan naurun kera! Ystävälläni oli lainassa kirja HYVÄ JA PAHA SISU (Leila Valtonen, Olli Valtonen 2006) jossa esitellään persoonallisuustyyppejä...no tässäpä lyhyt kuvaus kirjasta jonka löysin adlibriksen sivuilta:

Enneagrammiteoria esittelee yhdeksän erilaista persoonallisuustyyppiä. Tunnistamalla oman tyyppinsä voi löytää vahvat ja heikot puolensa ja siten vahvistaa myönteistä kasvusuuntaansa. Samalla vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa paranee. Juuri näihin prosesseihin kirja ohjaa.

Minäkin löysin itsestäni uusia asioita vaikka koen tuntevani itseni tosi hyvin... aina voi oppia lisää! Kirjassa persoonallisuustyyppini ajattelutapaa kuvailtiin juuri oksalta toiselle hyppivänä APINAN MIELENÄ. Että mitä. Niin. Nyt voin miehelle sanoa, että en voi mitään tälle apinan mielelle...;-)  Hauskaa on joskus kun löytää asioita menevän oman naulan kantaan. Ystäväni joka on minut tuntenut kauan totesi myös sitä kuinka olen ollut aina niin impulsiivinen, vähemmän nyt kuin ennen mutta...mitä, häh, minä?.... Hän otti esimerkkejä vuosien varrelta ja niin osui ja upposi! Mielenkiintoista, että en oikeasti ole pitänyt itseäni kovin impulsiivisena ihmisenä mutta kun ryhtyy skannaamaan itseään ja omaa toimintaansa siitä vinkkelistä niin johan...!  Kirjassa kuvattiin persoonatyypilleni myös sitä kun idea tulee niin het ois ryhdyttävä... joo! Asiasta voisi enempikin jutella MUTTA NYT ALKAA IHAN OIKEASTI VÄSYTTÄÄ. Kai on tunnustuksen paikka, kello on varttia vaille kuusi aamulla.... lauantai aamuna kun sitä saisi nukkua  hela pitkään niin tänään heräsin puoli viideltä ihan pim-virkeänä päässäni keppitähdet ja mahassa ilmavaivat. Eihän noita Oululaisen jälkiuunipaloja menny illalla kun muutama...


ÄH. Nyt luonteva siirtymä niihin tähtiin, eikö! :-D TÄSSÄ:

Tarvitset:
5 suorahkoa saman pituista keppiä
rautalankaa, narua, kultalankaa (kumilenksuja olen käyttänyt myös joskus, nopeaa)




 


Tässä kuvassa on sidottu vielä keppien risteyskohdista niitä rautalangalla toisiinsa jotta saa sen kivan tähden muodon "pysymään" :-)

 
Tässä muutama. Nämä ovat pienehköjä n. 10-15 cm läpimitaltaan, olen nyt vaan ihastunut tähän kokoon kun viime vuonna tein liudan isoja lasten kanssa päiväkodilla (harmi ei ole kuvaa, ne oli hienon näköisiä päiväkodin katossa kun oli paljon)
 Ajattelin näistä vielä tehdä ehkä jonkinlaisen tähti mobilen tai kranssiin käyttää....vähän on kyllä jo sellainen aavistus joulukutinaa, et voi olla hurahdusta jo siihenkin suuntaan, lahjapaketeissa pieni tähti oisi kaunis...
 
 
Mun piti oikeasti vielä laittaa monta muutakin juttua mutta tämä kerta meni enempi höpöttelyyn. Kiitos, minä lähden vielä unipilkille, jos sais pari tuntia! Tai niin kuin japanilainen ystäväni joskus osuvasti sanoi, uni on kuin juna, jos siitä myöhästyy pitää odottaa seuraavaa. Tänä yönä mä olen kyllä tipahtanut junasta väärällä asemalla...tai sitten en!
 
 
Kaunista elämää ja kauniita unia teille kaikille.
<3 Rina
 
 

torstai 4. lokakuuta 2012

OMENA SULLE OMENA MULLE

OMENAPAINANTAA

 
 
Omena sulle, omena mulle! Näitä ei nyt sitten syödäkään...;-)  Kahden viikon aikana olen nyt päiväkodissa tehnyt lasten kanssa omenapainantaa kankaalle ja paperille... Tässä vähän kuvia tällä kertaa ilman suurempia sepustuksia...

 






 
 









 
 
 Kuvia ja ideoita olisi laittaa enempikin mutta ei tänään. Toivottavasti pian ehdin! Keppitähtiä... ihana huurretuikku-idea jota kokeilin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa ystäväni kanssa... Yes, hurahdin! IHANAA LUOVUUDEN LOKAKUUTA KAIKILLE! Luokaa pimeyden keskelle valoa ja väriä ja nauttikaa elämästä!!! <3
 
 
<3 Rina

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

PIRATE DAY

HULABALOOBALAI!

Vietimme päiväkodissa merosvo-naamiaisia. Tässä pari juttua sieltä!

Kerrankin kävi niin, että muistista tuli mieleen tekniikka jota hyödyntää kun mietin millä tavalla saisin nopeasti tehtyä meille merirosvolipun! 

Tekniikkana kankaan kuviointi kloriitilla! Yleensähän varotaan että ei sotketa vaatteita kloriittiin, mutta tekniikkaa voi käyttää hyvin tarkoituksenmukaisesti! Tässä sekoitin puolet vettä, puolet kloriittia ja kirjoitin pensselillä tekstin mustaan kankaaseen. Näin kävi:



 
Tässä lipun toiselle puolelle hutaistu pääkallo...

 
Tämä kloriitilla kankaan kuviointi on mielenkiintoinen tekniikka, yllätyksellinen! Sillä koskaan ei tiedä mikä väri kankaasta tulee esiin. Kerran kokeillin viininpunaiselle puuvillakankaalle eri vahvuisilla kloriitti-vesi seoksilla ja esiin tuli todella kauniita kullankeltaisia sävyjä... Tästä täytyy koota kuvia sillä mulla on olemassa näytekansio joista en ole ottanut kuvia laisinkaan. Siis kun taas joudan... ;-)
 
 
 
Mutta lapset saivat myös hieman "uimahalli-hajua" askarteluihinsa, sillä askarreltiin lasten kanssa merirosvolaivat maitotölkin puolikkaasta...
 
Tarvikkeet:
  • Halkia leikattu maitotölkki - maalarinteipillä teipattu jota väri pysyy (joskus maalasimme maitotölkkejä ja kuivuttuaan maali rapisi pois...)
  • vahaliituja tai maalia (esim.akryyli), voi koristella laivan myös kankaalla, paperilla... jälkikäteen ajattelin että tyyliä laivaan voisi tulla myös ihan ilmastointiteipistä!
  •  viinipullon korkki ja grillitikku mastoksi (painetaan grillitikki viinipulllon korkkiin)
  • pala mustaa kangasta merirosvolipuksi joka kuvioidaan kloriitilla (ja varotaan niitä vaatteita! ;)
  • halkaistu talous tai wc-papru rulla johon leikataan viillot ja "istutetaan" maitotölkin reunoille. Ajattelin että laivan reunaan rullan alle voisi piirtää pyöreät laivan ikkunat.
  • Liimaa (eri keeper) jolla kiinnitetään lippu salkoon! ;-)
  • Kuumaliimapyssy, jolla saadaan masto kiinni laivaan
...ja eikun vesille! Työn tiimellyksessä hoksasin onneksi vielä, että voidaan tehdä lapsille leikkipisteitä levittämällä sinisiä kankaita järveksi/mereksi jonka äärellä lapset voivat leikkiä itse tekemillä merirosvolaivoillaan. Muutamat innostuivat siitä heti! Niin ja täytyyhän laivassa olla merirosvo, piirsin valmiin sorminukke pohjan jonka isommat saivat leikata ja värittää. Pienemmille leikattiin valmiiksi jotta ei rosvot ihan heti joudu saksissa kuoleman kieliin.
 
Tässä vielä muutama kuva.
 


 
 
 

 
 
Tämän lisäksi lapset maalasivat omat aarrekartat.
 
Muita ideoita merirosvo-askarteluun (mitä minä en nyt joutaneet toteuttaa)
  • tummasta hedelmäkennosta silmälappu (ei vaan ole hurjan kestävä, tehtiin niitä viime vuonna)
  • Pahvimukista Kapteeni Koukun käsi! Tee pahvimukin pohjaan reikä ja sieltä esim. kierrä kolme piippurassia "yhdeksi" jotta tulee paksuutta ja tee siitä taivutettu koukku tai päällystetystä rautalangasta, mikä nyt tuntuu parhaalta!
  • Pahvilautasesta voi myös askarrella merirosvo-naaman liimamaalla kankaasta huivin, silmät ja suun, parran ym. voi piirtää.
  • Papukaija voisi olla kiva myös askarrella!
  • Merirosvojuhlissa pitää olla aina laiva ja sen voi rakentaa mielikuvitusta käyttämällä myös olemassa olevista huonekaluista. Ja AARRE! Viime vuonna teimme aarrekartan päiväkodin pihasta, teimme kepeistä nuolia jotka myös auttoivat aarteen luokse...pienten herkkujen äärelle!  Tänä vuonna aarre löytyi sisältä sanaleikin avulla. Tosi hauska idea työkaveriltani!
 
 
Mukavaa viikkoa kaikille!
 
<3Rina
 
 
 
     
     
     
 
 
 
 

maanantai 10. syyskuuta 2012

MAALATAAN!

 
 
IHANA MAALAUSPROJEKTI
 
Tässä eskareiden kanssa aloitettu maalausprojekti josta olen ihan into toleranssi (keksin juuri uuden termin innostukselle, niitä ei voi olla liikaa kun on ihan ihku fiilis jostain taiteilusta! Kai JOKU ymmärtää mua?!!!!??? ;-) Tämä oli niin hauskaa!
 
Tämä projekti ei siis ole vielä lopussaan mutta kun olen niin ihku niin en malta olla jo laittamatta näitä kuvia ja niin, olen huomannut myöskin, että on paras kutakuinkin yrittää siirtää näitä juttuja blogiin sitä myötä kun tehdään kun muuten pian lopahtaa tämä arkistointi kun tulee eteen liian iso urakka.
 
Mutta projektiin. Saimme siis tuunattavaksi  alla olevan Tampere-taulun. Se on nyt haudattu värien alle! Ihana kyllä oli kun kysyin eskareilta, että mistä arvelevat kuvan olevan niin tuli useammasta suusta kovaan ääneen AMERIIIKKAAA!  No niin, säteilevä se on tämä Suomikin! Kaikki eivät tienneet käyneensä Tampereella mutta kun mainitsin Särkänniemen niin johan. Mut nyt mä olen hiljaa ja katsokaa kuvia!
 
Tätä oli paikalla tekemässä 7 eskaria. Tarkoitus on vielä jatkaa työtä, katsotaan mitä siitä vielä syntyy viimeistelyssä! En varmaan laita niitä kuvia sit tänne. ;-)  

 


 



 
 
 
 
 
 

 
 

 



 

 
 
 
 
Maalataan! Meillä maalauspohjana oli nyt tällainen ISO käytöstä pois jäänyt taulu.  Lapset voivat tehdä oman taideteoksensa myös esim. paksulle pahville, puulle/vanerilevylle, kenkälaatikon kannesta saa  myös hyvän canvastaulun! Eikun tuumasta toimeen. Munkin tekis mieli tehä ihan ihku  oma taulu pitkästä aikaa...
 
 Laittakaapa kommenttia ja kertokaa omia vinkkejä jos tulee mieleen! Hiljaisia kävijöitä täällä näyttää käyvän päivittäin, mutta sekin on toki sallittua ;-)
 
Taiteilun iloa!
Rina


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

LUONNONMATERIAALEISTA...

SyKsYä...
 
Niin se vaan on, että vaikka aurinko välillä paistaa, on päivät viileitä ja ruska-aika lähestyy. Eilen täällä satoi kyllä ihan rakeitakin, että eipä näistä ilmoista oikein tiedä. Mutta leikitään nyt ainakin, että on syksy ja syksyaskarteluiden aika noin ainakin kalenterin mukaan ja no, nyt on kyllä luonnonmateriaalien tarjonta myös parhaimmillaan...
 
 Tällä viikolla tein metsäretken lasten kanssa ja poimittiin mukaan vähän lehtiä. Ja tässä tätä perinteistä:
 
Aseta lehti tai lehdet paperin alle ja vahaliidulla väritys niin että lehtikuva siirtyy paperille. Pidä huolta, että lehti ei pääse paperin alla liikkumaan, että jäljestä tulee niin paras.  Pikaisesti kokeilin myös lehden muotoon leikkaamista, sydämeksi, ja sen piirtämistä. Ideoita voisi jatkaa kun olisi
aikaa. Houkuttaa kyllä tehdä kortteja...
 
Harmittaa, että ei ole valokuvaa viime vuonna tehdyistä LEHTIPERHOSISTA. Niistä tuli kauniita! Jossakin blogissani onkin jo ohje kipselehtien tekoon... ja älkää unohtako kankaanpainantaa, lehdet ovat oivallisia siihen!!!
 
Aikomuksenani on kokeilla tulevalla viikolla lasten kanssa suolataikina-lehtiä, niin että painamme lehden kuvion suolataikinaan, kuivatamme työn ja maalaamme. Niistä kuvia kun sinne pääsemme. Päivitän ne tähän osioon sitten.
 
 


 
Sydän olisi kaunis korttipohjaksi tai muotoja voi leikata vaikka miksi. Yksi ystäväni teki myös hyvissä ajoin joulukortit hyödyntämällä pikkulehtiä, joista tuli talvi- puita. Ne voisi myös leikata muotoonsa lehdestä itse jos haluaa. SANIAINEN on kyllä siinä aivan ihana.

 
 
 
 
 
 
PIHLAJANMARJOISTA...SYDÄNKORISTE!
 
Pihlajanmarjat ovat kuin ihania helmiä... niitä on melko helppo ihan pientenkin onnistuneesti pujottaa rautalankaan. Me taivutimme lapsille valmiiksi rautalangan sydämen muotoon ja eikun pujottelemaan. Ovat mielestäni kauniita sittenkin kun marjat ovat nahistuneet kuin rusinat. Hyvää hienomotoriikka-harjoittelua...
 
 

 


 
 
 
Ihanaa sunnuntaita kaikille. NAATITAAN LUONNOSTA JA SEN KAUNEUDESTA SYKSYLLÄ!
Meidän terassin aidalla aamuauringosta nautiskeli tänä aamuna tällainen vieras...siis fasaani.. Näyttää siltä kuin olisi syönyt ilmapallon, eikö...  ;-D
 
T.Rina